Arkinen aherrus alkaa

Maanantaina aseman hiljennyttyä pääsin asettautumaan, sain kassitkin purettua yhteen makuuhuoneen uusista isoista kaapeista.

Tiistaiksi oli luvattu reipasta itätuulta, eikä aamulla huvittanutkaan 16m/s itäisessä bunkkerilla seisoskella, vaan vakio hoidettiin kohtalaisessa tuulensuojassa länsirannalla. Tuulesta huolimatta varsinkin keltavästäräkeillä ja ruskosuohaukoilla oli meininkiä, päivän summat "flavoja" 1347 muuttavaa ja "ruskiksia" 17 muuttavaa. Kun mainitsee vielä Aatun särkällä näkemän pensassirkkalinnun, päivä onkin melko pulkassa.

Keskiviikko oli sitten sitä todellista lintuaseman arkea. Aamu valkeni jo synkeänä, ja vakiolla sai katsella sekä tyhjää merta että taivasta, edes lokkeja tai tiiroja ei tuntunut olevan missään. Vakion loppupuolella alkoi sataa, ja sade jatkuikin sitten pienin tauoin iltaan asti. Koitin vielä piristää päivää käymällä Gåun särkällä sateen tiputtamien kahlaajien perässä, mutta laihoin tuloksin. Päivä olikin hyvä muihin askareisiin, käytiin muun muassa kaupassa, josta sai vihdoin ostettua elintärkeitä pitemmän aikaa kestäviä elintarvikkeita kuten ketsuppia, sinappia ja teepusseja sekä täydennettyä lyhyemmän aikavälin ruokatarpeita kuten banaaneja, ruispaloja ja pandan lakupaloja. Muilta osin iltapäivä ja ilta kului kohdallani pitkälti vanhoja aseman päiväkirjoja lueskellen. Varsinkin on tämmöisinä päivinä hauska lukea ajoista, jolloin on ollut vielä huonommin: "Koko päivän räntäsadetta ja tuuli 8bof pohjoisesta, näkyvyys 100-200. Lajeja 6." -tai jotain tähän suuntaan esiintyy päiväkirjassa usein esim helmikuussa.

Onneksi sateet ovat tältä erää ilmeisesti ohi, ja normaali meininki pääsee jatkumaan. Tätä kirjoittaessa on jo torstai, ja tänään onkin ollut jo hieman parempi lintupäivä. Siitä lisää kuitenkin sitten, kun iltahuuto on pidetty ja on selvillä, mitä on oikein nähty ja kuinka paljon.