Muuttoa, väsymystä ja mystinen hanhi

Tiistai 31.3. oli melko "perus" päivä, mitä nyt muutama uusi asemavuodari ja/tai kevätmuuttaja.
Staijaus, jota harrastettiinkin melkein 11 tuntia, tuotti mm reilut kolme ja puoli tuhatta muuttavaa haahkaa, 83 (!!!) muuttavaa meriharakkaa, 40 muuttavaa kurkea, 3 muuttavaa tylliä, vajaa sata muuttavaa naurulokkia ja asemavuodariksi hempon sekä valkoposkihanhen. Varpuslintujen muutto käynnistyy hiljalleen nyt oli liikkeellä jo mm vähän peippoja, keltasirkkuja ja viherpeippoja sekä yksinäinen pajusirkku.

Päivän mielenkiintoisin tapahtuma oli kuitenkin kaukaa pohjoisesta mennyt viidentoista hanhen parvi, joista neljätoista oli määritettävissä kanadanhanhiksi. Viidestoista oli näitä lähes puolta pienempi, leikaten vaihtoehdot lähinnä sepel-, valkoposki-, ja punakaulahanheen. Parvi ei koskaan tullut lähemmäksi, ja pieni hanhi jäi "AB:ksi" (Anser/Branta eli hanhilaji). Keskiviikkona kuulimme jotain huhua, että Helsingissä olisi nähty illalla kanadanhanhiparvessa punakaula... No, aina voi spekuloida... Aina niitä lintuja jää määrittämättä, sellaista se elämä on.

Päivää piristivät vuodarimielessä tyllin ja Gåun takana uineen silkkiuikun lisäksi illalla bunkkerilta tullessa pihalla ollut punakylki(rastas), sekä sisältä ikkunasta käsin havaittu järripeippo (myös asemavuodari).

Tänään keskiviikkona itselläni oli aamulla melko väsynyt ja vähän flunssainenkin fiilis, ja valuin vakiolle vasta puoli tuntia Aatun jälkeen. Luoteistuulesta huolimatta oli pientä menoa: melko nopeassa tahdissa tippui kolme henk koht vuodaria. Yhden tarjosi ensimmäinen kevätmuuttava kuikka, joka on kyllä hieno ilmestys. Muutama pari pilkkasiipiä muutti, siitä toinen vuodari. Kolmas oli ylilentänyt aiemmin missaamani ("nuijimani") pajusirkku, jollaista sain vielä illalla seurata ikkunasta ruokinnalla.

Väsymys painoi, ja lähdin vakion loppupuolella pikku kauneusunille. Kolmen tunnin unet kyllä virkistivät, mutta missasin niiden takia kevään ensimmäiset lapinsirkun sekä selkälokin ja lisäksi yhden bunkkerin yli lentäneen luotokirvisen. Ylipäätään varpuslinnuilla oli toistaiseksi kovin meno tänä keväänä. Mukavia summia mm 149 kiurua ja 130 peippoa. Myös kyyhkyjä oli liikkeellä ihan kivasti, 71 muuttavaa uuttukyyhkyä oli aseman uusi kevätmuuttoennätys. Sepelkyyhkyjäkin muutolla ihan kivat 173.

Miehittäjän elämä ei aina ole helppoa, taas meni yli puolenyön jalkapalloa katsellessa, muuttoa (erityisesti haahkoja, n 2000m) laskiessa ja blogia kirjoitellessa. Ja vakiohan alkaa 6.55, silloin pitäisi olla jo skarppina bunkkerilla, varsinkin kun on luvattu huomiseksi mukavaa leppoisaa lounaistuulta. Toisaalta puolitoista viikkoa on opettanut, että kannattaa ennemmin luottaa siihen, mitä omat aistit kertovat, kuin mitä sääennusteet lupaavat...

Toiveesta pistän tässä joku päivä erillisenä tekstinä omat vuodarini, niin saa seurata myös niiden kannalta kevään etenemistä.