"Sade tuo linnut" & "huono jakso?"

Lauantaina oli vaihtopäivä, eli Hokkaset suuntasivat kotia kohti ja tänne päin tulivat Sampo Laukkanen & Anna Hänninen. Tatu ei ehtinyt kolmen viikon aikana nähdä pisaraakaan sadetta, ja suuren osan ajasta lintumäärät olivat myös sen mukaisia, eli eivät kovin ruhtinaallisia.

Hyvä ulkoilukeli ja hyvä lintukeli sulkevat usein täällä toisensa pois. Se saatiin tuta maanantaina, kun vettä alkoi tulla taivaalta 6.30 maissa aamulla, ja 7.10 keskeytin sateen voimistumisen takia vakion. En kuitenkaan jäädäkseni sisään, vaan lähteäkseni talsimaan ympäri saarta kastumisen uhallakin: lintuja oli saaressa melko eri tavalla kuin muutamana aikaisempana päivänä. Ongelmana oli kiikarien jatkuva huurtuminen ja vesipisaroiden täplittämät linssit. Kävely kuitenkin kannatti, kerttuja oli melko runsaasti, ja "laatua" esimerkiksi peltosirkku, ampuhaukka ja nuori pikkukajava (joka tosin muuttava). Sampon aamulla kuulema pikkusieppo jäi vielä havaitsematta, toivottavasti viikon aikana tulee toinenkin.

Kaikkia lintuja ei aina saa määritettyä. Lauantaina kahden kuikan kanssa matkasi pohjoiseen kolmas, suurempi kuikkalintu. Vaihtoehtoja on kaksi: säännöllisen vähälukuinen jääkuikka ja harvinaisempi amerikanjääkuikka. Hyvässä valossa lajipari on (juhlapuvussa) kokemattomalle ja kauempaakin melko helppo: jääkuikan vaalea nokka loistaa kauas, amerikanjääkuikan nokka on tumma. Tällä kertaa kävi kuitenkin niin mukavasti, että lintu meni saaren itäpuolelta suoraan aamuaurinkoa vasten. Tietenkin kokenut staijari olisi linnun määrittänyt muodosta, mutta määritysavun puutteessa lintu jäi lajiparitasolle: jääkuikka/amerikanjääkuikka. Noh, "iso gavia" kuitenkin, ihan hyvä havainto.

Lågskär on siitä mielenkiintoinen paikka, että täällä "heikko jakso", jolloin ei nähdä yhtään suurempaa rariteettia (harvinaisuutta) tai ennätysmassaa, sisältää kuitenkin todennäköisesti havaintoja, joihin voisi missä vaan muualla olla todella tyytyväinen. "Oikean" rarin puuttuessa aloin miettiä, mitä oikein olen reilussa kolmessa viikossa nähnyt: vain pari mustaleppälintua, (vain yhden) sepelrastaan, (vain) vajaa 15 allihaahkaa, (vain) yhden kyhmyhaahkan, yhden ison gavian, pikkukajavan sekä itselleni ennennäkemättömät määrät punarintoja, peippoja, leppälintuja, hernekerttuja, mustapääkerttuja jne. Puhumattakaan siitä, että on saanut katsella kädestä pitäen monia varpuslintuja, sarvipöllöä, varpushaukkoja ja sinisuohaukkaa. Kuitenkaan reissu ei toistaiseksi tunnu mitenkään "kovalta", ilmeisesti odotukset vaan ovat tämmöiseen paikkaan tullessa melko korkealla...

Niin juu päivitin noita vuodareita, löytyvät päivityksen kera sieltä jostain vanhoista teksteistä. Tällä hetkellä siis jotain vähän yli 170, rupeaa näyttämään vähän tiukalta tuo 200 toukokuun loppuun, no sittenhän sen näkee.